Sähköpostia(@)serkulle Aihe: valokuitua pukkaa

Terve vaan terve, serkku, pitkästä aikaa.

Terveisiä serkulle

Ei ollakaan oltu yhteyksissä sitten niiden hirvipeijaisten. Hyvät oli pilleet meillä. Taisit tykätä itsekin, sen verran kehuit juhlia lähtiessäsi. Niin tai siinä vaiheessa, kun rouvas tuli sinua hakemaan. Menihän siinä tovi, ennen kuin se sai sinut kiinni ja mukaansa. Siitä Holapan Antin huussin katosta ei muuten kannata enää huolta kantaa, saatiin me se korjattua talkoilla seuraavalla viikolla. Säikähdettiin vain vähä sitä, kun putosit sieltä niin railakkaasti alas kattohuopineen päivineen. On sillä ihme voimat silla sinun rouvalla, kun jaksoi sinunkin kokoisen raavaan miehen sieltä alas kiskoa. Eikä se aitakaan mennyt kovin pahasti rikki johon törmäsit pinkoessasi rouvaasi pakkoon. Nopea kinttuinen emäntä sinulla. Ja vahva, niin vaan sai sinut työnnettyä autoon, vaikka kaksin käsin yritit pidellä kiinni etupeileistä. Tuliko siitä kalliskin lasku, kun se irtosi?  Hyvät peijaiset olivat, niistähän kirjoteltiin ihan valtakunnallisissakin lehdissä.  ”Kansanedustaja toikkaroi kotipitäjänsä hirvipeijaisissa”. Satuitko näkemään artikkelin?

Niin sitä minun piti sinulta kysellä, että mitenkähän sitä pitäisi asiaan suhtautua, kun puhelinyhtiön miehet kävivät tuossa äskettäin kauppaamassa valokuitua tänne meille. Ovat kuulemma tuomassa sitä tähän meidän kylälle. Sanoivat, että jos nyt liityn, niin säästän isot summat. Mitenkähän paljon se mahtaa oikeasti maksaa, kun nyt tarjosivat sitä minulle 5000 euroon? Kehuvat kovasti, että sillä se internetin ihmeellinen maailma muuttuu vieläkin ihmeellisemmäksi, kun vauhtia riittää. Sanoivat, että kaista riittää, vaikka kuinka monella koneella surfata, ei töki vastaan. No ei se ole kyllä tökkinyt tähänkään mennessä, kun eihän se Oili internetissä surfaa, sille riittää tuo meidän vanha töllö. Siitä se kattoon Salatut elämät ja Doc Martinit. Minä nyt silloin tällöin lähettelen näitä sähköposteja ja hyvin ovat kulkeneet eteenpäin ja paluupostissa takasin.

Laitoin muuten sähköpostia presidentille, kun alkoi harmittamaan tuo postin touhu. Käskivät siirtää postilaatikon parin kilometrin verran kylälle päin. Tulee kuulemma isot säästöt postille, kun ei tarvitse pysähtyä tässä meidän kohdalla, vaikka ihan ohi kulkevat. On se vaan hemmetin pitkä matka Oilin hakea jalan joka päivä ne meidän postit. Presidentti on muuten hieno mies, vastasi postiini ja pyysi kohteliaasti olemaan yhteydessä sinne postiin. En ole vielä ollut, mutta ajattelin, että pitää olla ennen talvea. Olilta menee päivittäin, näin kuivalla kelilläkin, reilu tunti sillä postin haku reissulla, vaikka ripsakka kintuistaan onkin. Mitäs se on sitten kun tulee lumimyräkät.

Niin, että jos sinulla on tietoa siitä, miten ison summan säästän tuossa kuituasiassa, niin pistäpä viestiä tulemaan. Jos se on ihan mahdottoman iso säästö, niin pitää sitten varmaan liittyä siihen kuituporukkaan.

Isot terveiset täältä maaseudun rauhasta, Oili käski sanoa terveiset myös itseltään

serkkusi Matti

Kategoria(t): Luova kirjoittaminen, Luovuus, Sähköpostia serkulle Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *